Puuston kasvu kaipaa harvennusta voidakseen hyvin. Harvennuksilla turvataan metsän hyvä kasvu, arvokasvu ja terveys. Ponsse on erikoistunut tavaralajimenetelmän metsäkoneisiin, jossa rungot katkotaan jo metsässä eri käyttötarkoituksiin. Menetelmä nousee tärkeään rooliin vastuullisessa metsänhoidossa.
Puusto ja juuristo joutuvat kilpailemaan ravinteista harventamattomassa metsässä, joka on myös altis lumi- ja tuulituhoille.
”Harvennuksia tehdään metsien terveyden ja puuston kasvun sekä raaka-aineen saatavuuden turvaamiseksi. Harvennukset ovat välttämättömiä, kun halutaan pitää hyvä huoli metsästä”, kiteyttää Ponssen metsäasiantuntija ja Saksan sekä Itävallan aluejohtaja Tuomo Moilanen.
Harvennuksessa poistetaan puut, jotka eivät ole kehityskelpoisia: vialliset, katkenneet tai laadultaan huonot puut. Parhaat, kasvukykyisimmät ja hyvälaatuisimmat puut jätetään jatkamaan kasvuaan.
Onnistuneeseen harvennukseen vaikuttavat ennakkoraivaus ja taimikonhoito. Kun harvennuksen aika tulee, tärkeässä roolissa jäljelle jäävän puuston ja maaperän vaurioiden välttämisessä ovat tavaralajimenetelmän metsäkoneiden ominaisuudet.
1900-luvun alussa Suomessa suosittiin pääasiassa harsintahakkuuta, jossa tehtiin juuri päinvastoin kuin harvennuksessa. Siinä metsästä valittiin ja kaadettiin parhaat puut.
”Kun aina otetaan parhaat mahdolliset puut korjuun yhteydessä, huonommat puut jäävät siementämään seuraavaa sukupolvea. Näin jatkamalla metsän laatu heikkenee”, Moilanen kertoo.
Vastuullisesti toimimalla metsä pysyy tuottavana vuosikymmenestä toiseen. Korjuutyössä korostuu huolellisuus ja biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden huomioiminen. Tarpeettomia korjuuvaurioita täytyy välttää ja arvokkaat luontokohteet, kuten lahopuut, on huomioitava.
”Arvokkaat kasvupaikkatyypit jätetään koskemattomiksi. Niistä ei oteta puuta eikä niiden päältä ajeta koneella. Vastuullinen harvennus suoritetaan puusto ja maasto huomioiden oikeaan vuodenaikaan. Väärään vuodenaikaan ajoitettu harvennus aiheuttaa tarpeettomia korjuuvaurioita,” lisää Moilanen.
Metsässä, jossa taimikonhoito on tehty hyvin, on helpompi tehdä harvennustyötä. Myös ennakkoraivauksella voidaan helpottaa kuljettajan työtä ja parantaa sen laatua: näkyvyys paranee, kun aluskasvustoa on poistettu puiden ympäriltä ennen harvennusta.
Ponsse on erikoistunut tavaralajimenetelmän metsäkoneisiin. Menetelmässä rungot katkotaan jo metsässä eri käyttötarkoituksiin meneviin tavaralajeihin, kuten sahatukiksi tai kuitupuuksi. Tavaralajimenetelmä nousee tärkeään rooliin vastuullisessa metsänhoidossa.
”Yksi tavaralajimenetelmän parhaita puolia on se, että maaperää pystytään suojelemaan jättämällä runkoja tehdessä oksat ja latvukset ajouralle. Sekä harvesteri että ajokone ajavat suojatun ajouran päältä ja maaperä on näin vähemmällä rasituksella”, Moilanen sanoo.
Tavaralajimenetelmässä ajokone kantaa kuorman metsästä eikä puita vedetä maata pitkin. Tavaralajimenetelmässä arvokas raaka-aine saadaan kerättyä talteen vahingoittumattomana. Kokorunkomenetelmässä sen sijaan puut tuodaan oksineen ja latvoineen tienvarteen.
”Kokorunkomenetelmä on äärimmäisen haastava toteuttaa laadukkaasti. Kun metsään kaadetaan pitkiä runkoja esiharvennuksessa, on niiden pois kuljettaminen haastavaa ilman korjuuvaurioita,” Moilanen kertoo.
Harvennustyössä on hyvä pystyä pitämään ajouraväli 20 metrin mittaisena. Metsässä turhaan mutkittelu lisää ajourapainaumien määrää. Koneelta vaaditaan vakautta ja kuljettajan täytyy nähdä hyvin työalueelle. Ajouralta on yletettävä tehokkaasti harventamaan haluttuja puita pois muuta puustoa vaurioittamatta.
Varsinkin ensiharvennuksella metsä on usein tiheää ja puiden runkojen keskikoko pientä. Jotta pystytään riittävään tuottavuuteen, pitää pieniä runkoja pystyä käsittelemään tarkasti ja nopeasti. Koneen nosturin geometrian ja ohjausjärjestelmän täytyy tukea tehokasta ja tarkkaa työtä.
”Kuljettaja tekee työvuoron aikana satoja tai jopa yli tuhat runkoa. Työskentelyn täytyy olla helppoa, jotta kuljettaja ei väsy. Tässä kohtaa ergonomia nousee tärkeään rooliin,” Moilanen toteaa.
Harvennuksessa otettavat puut voivat myös olla vaurioituneita tai niin sanottuja susipuita. Susipuu on jätetty alueelle siemenpuuksi tai se on selvästi muuta metsää suurempi.
”Myös yläharvennuksessa pitää pystyä ottamaan suuria puita pois. Kaikki tämä asettaa vaatimukset harvesteripään koolle ja nosturin voimalle. Aivan pienillä metsäkoneilla ei yläharvennusta voida toteuttaa,” Moilanen sanoo.
Ponssen metsäkoneiden telat ovat leveät, jolloin pinta-ala maata kohti on suuri ja pintapaine näin ollen pienempi. Maaperään kohdistuvan paineen täytyy olla riittävän pieni, jotta metsässä koneella liikkuessa ei rikota jäävän puuston juuristoa eikä maaperää tarpeettomasti.