Tavaralajimenetelmä on nykyaikainen ja luontoa säästävä puunkorjuumenetelmä. Tavaralajimenetelmässä puut korjataan metsässä tarkoitukseen kehitetyllä kalustolla, joka tekee menetelmästä tehokkaan ja ympäristöystävällisen.
Tavaralajimenetelmää on totuttu ajattelemaan pohjoismaisena puunkorjuumenetelmänä. Tavaralajimenetelmä kehitettiin aikanaan perustein, joissa puunkorjuun ja jalostuksen tuotantoketjua haluttiin optimoida tehokkaaksi poistaen päällekkäisiä työvaiheita. Tavaralajimenetelmässä puut prosessoidaan jo metsässä käyttötarkoituksen mukaan, mikä mahdollistaa puun korkean arvosaannon sekä tehokkaan logistisen ketjun. Tavaralajimenetelmä mahdollistaa joustavasti erilaisten harvennusmallien soveltamisen hyvien metsänhoidon käytänteiden mukaan sillä koneet ovat ketteriä ja puita käsitellään tehokkaasti yksitellen.
Tavaralajimenetelmässä korjuukaluston muodostaa koneketju eli harvesteri ja kuormatraktori. Harvesteri kaataa, karsii, mittaa ja katkoo rungot puunkäyttäjän, yleensä metsäyhtiön tilaamiksi tavaralajeiksi. Tavaralaji tarkoittaa rungosta saatavia eri käyttötarkoitukseen meneviä pölkkyjä, näitä ovat esimerkiksi erilaiset sahatukit, vaneritukit, pikkutukit, kuitupuu sekä bioenergiakäyttöön menevä aines. Harvesterin automatiikka hoitaa automaattisesti puun optimaalisen käytön oikeiksi tavaralajeiksi, tätä kutsutaan apteeraukseksi.
Kuormatraktori kuljettaa tavaralajit metsäautotien varteen kunkin tavaralajin omaan erilliseen pinonsa. Kaukokuljetus tehtaalle tapahtuu puu,tavara-autolla, jossa on mukana nosturi kuormaamista varten.
Vastaavasti kokorunkomenetelmässä korjuukalusto muodostuu kaatokoneesta, joka kaataa rungot, juontokoneesta (skidder), jolla kokonaiset rungot vedetään tien varteen sekä karsimakoneesta tai prosessorista. Karsimakone karsii rungot kokonaisina ja katkaisee puusta latvan pois. Usein tien varrella tarvitaan vielä katkomakone (slasher) tai prosessori (processor), mikäli rungot ovat niin pitkiä, että ne täytyy kaukokuljetusta varten katkaista esim. kolmeen osaan. Kuormaus puutavara-autoon tapahtuu autossa kuljetettavalla nosturilla tai erillisellä kuormauskoneella. Kokorunkomentelmää voidaan tehdä mäkisessä maastossa myös kaapelivinssitiimillä (cable yarder), jossa rungot nostetaan jyrkistä mäistä ylös käyttäen tarkoitusta varten kehitettyjä vinssejä.
Kokorunkomenetelmässä tarvitaan koneita enemmän kuin tavaralajimenetelmässä, tyypillisesti tavaralajimenetelmän koneita tarvitaan kaksi vastaavaan työhön mitä kokorunkomenetelmässä tarvitaan kolmesta-neljään kappaletta. Tavaralajimenetelmässä polttoaineen kulutus korjattua puutavarakuutiota kohti on merkittävästi pienempi kuin kokorunkomenetelmässä, koska samaa puuta käsittelee vain kaksi konetta, harvesteri ja ajokone. Myös muut koneiden käyttökustanukset ovat tavaralajimenetelmässä edullisemmat
Tavaralajimenetelmässä puunkorjuun kustannusrakenne on erilainen verrattuna kokorunkomenetelmiin sillä korjuuolosuhteet, kuten rinteet, pitkät metsäkuljetusmatkat, pehmeiköt jne. vaikuttavat merkittävästi vähemmän koneiden tuottavuuteen kuin kokorunkomenetelmässä. Täten koneketjun kokonaistuottavuus on tasaisempi ja helpommin hallittava, mikä mahdollistaa selvästi kokorunkomenetelmää paremman operatiivisen tehokkuuden ympäri vuoden.
Tavaralajimenetelmän koneissa on noin 10 metriin ulottuva nosturi ja rungot pystytään katkomaan jo metsässä, tämä mahdollistaa tavaralajimenetelmälle ominaiset valikoivat harvennushakkuut. Valikoivassa harvennushakkuissa harvennetaan ylitiheä metsikkö ja jätetään kasvamaan metsikön parhaat yksilöt mestänhoitosuositusten mukaan. Näin taataan että metsän arvo kohoaa ja myöhemmissä harvennuksissa tai päätehakkuissa metsästä saadaan korkealuokkaista puuta. Oikein toteutetut harvennushakkuut estävät puuston riukuuntumisen ja kuivumisen ja pitävät metsän elinvoimaisina. Tämä pienentää merkittävästi muun muassa hyönteistuho, - ja paloriskejä. Kokorunkomenetelmällä laadukas valikoiva harvennus ei ole käytännössä mahdollista.
Tavaralajimenetelmässä puu karsitaan ja katkotaan metsässä. Tästä syystä paljon ravintoa sisältävä latvus, - ja oksamassa, joka koostuu lehdistö/neulaisista, oksista sekä latvuksesta, voidaan jättää metsään. Tämä varmistaa, etenkin ravinneköyhässä maaperässä sen, että kasvamaan jäänyt puusto tai uudistettava taimikko saa maasta riittävästi ravinteita. Vaihtoehtoisesti osa tästä massasta voidaan kerätä bioenergiakäyttöön, mutta siinäkin tapauksessa lehtien ja neulasten ravinteet jäävät metsään. Latvus- ja oksamassaa käytetään myös metsässä ajourilla pienentämässä koneiden aiheuttamaa maaston kuormitusta. Tällä on erittäin suuri merkitys maastovaurioiden ja mahdollisen eroosion syntymiseen. Oikein toteutettuna tavaralajimenetelmän koneen aiheuttama maastoon kohdistuva pintapaine on ihmisen jalanjäljen luokkaa. Kokorunkomenetelmässä tämä ravinnemassa kulkeutuu poikkeuksetta tienvarteen pois metsästä ja koska rungot kuljetetaan kokonaisena oksineen päivineen, ei massaa voida käyttää ajourilla.
Tavaralajimenetelmässä varastopaikkojen tilantarve on pieni, koska puunkäsittelyä ei tehdä varastopaikoilla. Tavaralajimenetelmässä puun kuljetus tapahtuu mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun puut on tuotu tien varteen. Siksi varasto ja ei pääse kasvamaan. Nopea kierto vähentää tuholaisvaurioiden määrää. Kokorunkomenetelmässä tarvitaan tienvarresta suuri varastoalue koska puiden karsinta ja osin katkonta tapahtuu tien varressa. Mikäli latvusmassaa ei käytetä bioenergiaksi, kokorunkomenetelmässä tarvitaan hakkuutyön jälkeen varastopaikan siivous koska suuri oksa/latvusmassa muodostaa hallitsemattoman paloriskin. Usein tämä siivous tehdään polttamalla, joka vapauttaa suuren määrän hiilidioksidia ilmakehään.
Tavaralajimenetelmä mahdollistaa myös kokorunkomenetelmää pienempien korjuulohkojen kannattavan korjuun koska työmaalle siirrettäviä koneita on vähemmän ja siirtäminen on keveydestä johtuminen verrattain helppoa. Pieniä kohteita varten on kehitetty myös erityisiä Dual-koneita, jotka pystyvät toimimaan sekä harvesterina, että kuormatraktorina, jolloin jopa yksi kone riittää työn suorittamiseen.
Edellä mainitut syyt tavaralajimenetelmä mahdollistavaa vastuullisen metsänhoidon, jossa metsän kasvu tehostuu huomattavasti. Kasvava metsä on erinomainen hiilinielu, koska kasvaessaan puu sitoo suuren määrän hiilidioksidia ilmakehästä. Tämä on ympäristön kannalta yksi tärkeimmistä vastuullisuuteen liittyvistä asioista alhaisten maastovaurioiden ohella.
Tavaralajimenetelmässä voidaan tehdä esimerkiksi ensiharvennuksilla huomattavasti enemmän pikkutukkia kuin kokorunkomenetelmässä. Tämä siksi että harvesteri optimoi jokaisen rungon tarkasti ennen kuin se katkaistaan. Näin rungon katkaisuun ei käytetä silmämääräistä arviota.
Lisäksi tavaralajimenetelmässä voidaan ottaa pienikin määrä erikoispuuta erilleen ja kuljettaa kannattavasti tehtaalle. Tällaisia esimerkkejä ovat eri tukkilaadut, vaneritukki ja pylväät. Tästä johtuen tavaralajimenetelmä mahdollistaa paremman volyymi- ja arvosaannon, koska koko puu hyödynnetään tehokkaasti hyväksi. Kokorunkomenetelmässä hävikki on usein suurempi.
Oikein toteutettuna tavaralajimenetelmässä puun kaukokuljetus tehtaalle voidaan hoitaa huomattavasti edullisemmin ja tehokkaammin kuin kokorunkomenetelmässä.
Tavaralajimenetelmässä esimerkiksi tukit kuljetetaan suoraan sahalle, sorvitukit suoraan vaneritehtaalle ja kuitupuu suoraan paperi tai sellutehtaalle. Tästä syystä kuljetusmatka on lyhempi kuin kokorunkomenetelmässä, jossa koko runko tyypillisesti kuljetetaan ensiksi sahalle, jossa kuorma puretaan ja rungosta katkotaan sahaukseen kelpaava osa pois.
Tyypillisesti loppuosa eli kuitupuuksi menevä osa haketetaan, lastataan autoon ja kuljetetaan taas paperi tai sellutehtaalle. Näin kokorunkomenetelmässä puun käsittelykertoja kuitupuun osalle tulee enemmän kuin tavaralajimenetelmässä ja mm. kuitupuun kuljetusmatka on lähes aina pitempi kuin tavaralajimenetelmässä.
Tavaralajimenetelmän kuljetuksissa voidaan lisäksi hyödyntää menopaluukuljetuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että kun hakkuukohteelta otetaan kyytiin esim. sahatukkeja ja viedään ne sahalle, niin sahan lähettyviltä voidaan kuormata vuorostaan kuitupuukuorma, joka viedään paperitehtaalle. Tehokkaan logistiikan ansiosta voidaan tarpeetonta tyhjänä ajoa vähentää ja täten pienentää hiilidioksidipäästöjä.
Tavaralajimenetelmässä tukit on katkottu jo metsässä. Siksi sahalla tukit voidaan läpimittalajitella ennen sahausprosessia läpimitaltaan samankokoisia tukkeja sisältäviin eriin. Tällainen erä voidaan sahata suurella linjanopeudella koska kaikki sahaan tulevat tukit ovat samaa läpimittaluokkaa. Sahan asetetta ei tarvitse muuttaa eri tukkien välillä.
Kokorunkomenetelmässä tukit sahataan tyypillisesti siinä järjestyksessä kuin ne rungosta irrotetaan. Siksi jokaisen tukin latvaläpimitta on erilainen ja tästä syystä sahan asetetta joudutaan muuttamaan jokaiselle tukille. Tämä taas johtaa pienempään linjanopeuteen ja huonompaan tehokkuuteen.
Ponsse on erikoistunut tavaralajimenetelmään perustuviin metsäkoneisiin ja niihin liittyviin tietojärjestelmiin.