Einari oli kunnantoimistossa huhtikuussa 1970 kunnanjohtajan Hannes Hirsimäen pakeilla ja kertoi, että hän perustaisi metsäkoneita valmistavan tehtaan, jos kunta rakentaisi sitä varten hänelle tehdashallin.

Kunnanvaltuusto piti asiasta kokouksen ja asia meni äänestykseen. Loppujen lopuksi kävi niin, että yhden äänen enemmistöllä kunta lupasi rakentaa teollisuushallin, joka vuokrattaisiin koneyrittäjä Einari Vidgrenille. Halli valmistui nopealla aikataululla vuoden 1970 lopulla, jolloin oli perustettu myös itse yhtiö Ponsse Oy.

Ennen kuin ensimmäinen tehdasvalmisteinen Ponsse valmistui, tarvittiin tehtaalle insinööri. Einari haki lehti-ilmoituksella Helsingin Sanomissa tuotantopäällikköä Vieremälle.

Hakemuksista jäi päällimmäiseksi Salosta kotoisin olevan nuoren insinöörin Jouko Kelpen hakemus.  Helmikuussa 1971 Jouko ja Maritta Kelppe ajoivat 600 kilometriä Vieremälle työpaikkahaastatteluun. Lyhyen haastattelun jälkeen oli selvää, että Jouko saa paikan Ponssen historian ensimmäisenä insinöörinä.

Ensimmäisen koneen valmistus oli aloitettu vuoden 1971 kevätpuolella, mutta asiakasta ei vielä ollut. Niihin aikoihin oli metsäkoneurakoitsija Eero Vainikainen hankkimassa konetta itselleen. 

Metsäyhtiö suositteli Vainikaiselle Volvon tai Valmetin ostamista, mutta Metsäliiton Iisalmen aluetyönjohtaja Sauli Piispanen yllytti ostamaan Vieremällä valmistetun Ponsse-metsätraktorin. Vainikainen vieraili tehtaalla, jossa hallin lattialla oli vain kaksi palkkia valmiina ja Valmetin moottori. Vaikutuksen teki kuitenkin savotalla ollut protokone Dino, josta Einari osasi puhua vakuuttavalla tavalla Sauli Piispasen säestäessä vieressä. Näin kaupat tehtiin ja koneen hinta oli 120 000 mk:aa.

Ensimmäistä konetta valmistettiin Vieremän tehtaalla hartaasti. Luovutuskunnossa se oli lopulta syksyllä 1971. 

Kautta aikojen ensimmäinen Ponsse ajetaan tehtaasta ulos, kuskina Einari ja kyydissä asiakas Eero Vainikainen.

Joka vuosi Einari järjesti työntekijöileen ja asiakkailleen yhteisiä tilaisuuksia. Niihin osallistuttiin joukolla.

Kesämökillä Vieremän Marttisenjärven rannalla saunottiin, kisailtiin ja uitiin.

Alkuvuosina pidettiin Vieremällä usein puulakihiihdot, joihin Ponssen joukkue osallistui vahvalla joukkueella, vaikkei useimmalla ollutkaan kaksista hiihtokuntoa - pääasia oli, että porukalla harrastettiin myös vapaa-ajallakin.

Ponssen ensimmäinen esiintyminen kansainvälisillä savotoilla tapahtui v.1974. Saksassa oli ollut suuri myrsky, joka kaatoi valtavat määrät puita nurin ja tuon myrskypuun korjaamiseen tarvittiin suuret määrät ulkomaalaista kalustoa.

Einari sai tietää asiasta ja kuuli, että korvaukset olivat varsin hyvät, joten hän kävi katsomassa savotat Olavi Kauhasen kanssa. Olavi lähti metsurien ja Ponssen kanssa Saksaan. Koneelle oli lavettikuljetus satamaan ja laivalla Travemundeen, mutta Saksan päässä kukaan ei ollut varannut kuljetusta savotalle, jonne oli matkaa reilut 70 kilometriä. Ollin lisäksi satamassa oli muitakin suomalaisia urakoitsijoita koneineen. Kun kyytiä ei löytynyt niin Olli lähti ajamaan Ponssella pitkin saksalaista autobahnia, muut koneet perässään. Näky on ollut erikoinen hitaiden metsäkoneiden puksuttaessa pitkin tienreunaa, olipa yhden ajokoneen kuormatilassa suomalaiskansallinen tynnyrisauna...

Ponsselaisten kansallislaji – laistokatko.

Tämä korttipelien aateli on pysynyt kahvituntien vakioharrasteena vuosikymmenien ajan.